Jaanpas ajatuksiani nettikoulusta ja Lapin kirjastojen verkkopalveluista tähän blogiin vanhaan kunnon "Usein kysytyt kysymykset" -tyyliin.
UKK
Mikä on Lapin kirjastojen verkkopalveluhanke? Verkkopalveluhankkeessa suunnitellaan yhteistä lapinkirjasto.fi -sivustoa, jolla on tarkoitus korvata yksittäisten kirjastojen kotisivut ja tuoda pääsy aineistotietokantaan samaan yhteyteen. Ja toki muutenkin tuoda kirjastojen verkkopalveluja enemmän tähän päivään. Uusi sivusto tulee käyttöön vuoden sisällä. Sivusto tulee sisältämään vuorovaikutteisia ominaisuuksia, kuten mahdollisuuksia kirjoittaa luku-, katselu-, tai kuunteluvinkkejä. Vinkkejä voivat jakaa sekä asiakkaat että kirjastojen henkilökunta. Uudessa verkkokirjastossa kirjastoammattilaisten sisällöntuntemus on mahdollista tuoda näkyvämmin esiin kuin aikaisemmin. Toimin tämän hankkeen vetäjänä. Hanke alkoi vuosi sitten ja se on tarkoitus päättää tammi-helmikuun 2012 aikana. Rovaniemen kaupunginkirjasto vastaa ohjelmiston hankinnasta, eli kilpailutuksesta. Ohjelmisto hankitaan tämän vuoden aikana, mutta uudet verkkosivut otetaan käyttöön myöhemmin. Ei ole vielä tiedossa, milloin tämä tapahtuu. Minä vastaan sivuston sisällön suunnittelusta siinä määrin, kuin se on mahdollista ennen tietoa tulevasta ohjelmistosta.
Miksi verkkopalveluja täytyy uudistaa? Ensinnä asiakasystävällisyyden vuoksi. Tähän mennessä asiakkaiden on täytynyt kuljeskella erikseen oman kirjaston kotisivuilla selaamassa vaikkapa tapahtumia ja aukioloaikoja, kun taas haku kirjaston kokoelmista on tapahtunut eri paikassa. Esimerkkinä vaikkapas
Lapin kirjasto -kimpan asiakaskäyttöliittymä ja
kirjaston kotisivut. Nämä kaksi asiaa kannattaa yhdistää samaan, esimerkiksi tähän malliin:
Kirjastojen verkkosivut ovat hajanaisesti ylläpidetyt ja joka kunnalla on omansa. Niinpä kirjastojen näkyvyys verkossa on melko hataralla pohjalla. Se on ikävä juttu siksi, että asiakkaat eivät törmää kirjastojen nettisivuihin tai palveluihin muuten kuin tietoisesti hakemalla. Kirjastojen tarjoamat nettipalvelut Lapissa ja muuallakin Suomessa ovat todella eritasoisia, sillä kirjastot resursoivat verkkopalveluihinsa hyvin eri tavalla. Uudistuksella saadaan tuotua pientenkin kirjastojen verkkopalveluja nykyaikaan.
Ollaanko tässä unohtamassa kirjaston perinteisiä asiakkaita, jotka eivät netistä pahemmin piittaa? Ei. Kirjastoissa on panostettu ja panostetaan edelleen eniten fyysisen kirjaston hoitoon ja tähän tilaan tulevien asiakkaiden palvelemiseen. Tämä tuskin tulee muuttumaan, eikä eri palvelumuotoja ole syytä asettaa vastakkain. On kuitenkin muistettava, että myös netti on kirjaston tila, parhaimmassa tapauksessa sisäänheittoväline fyysiseen kirjastoon. Kirjastojen verkkopalveluissa vierailevat ovat asiakkaitamme, jotka ansaitsevat yhtä laadukkaan palvelun verkossa kuin tulemalla kirjastoon.
Mitä tarkoitetaan kirjaston verkkopalveluilla? Huom huom. Verkkopalvelujen suunnittelu on oikeasti laaja kokonaisuus. Tässä tapauksessa kirjaston verkkopalvelut ajatellaan suppeammin, eli tarkoitetaan: kirjastotietokannan asiakaskäyttöliittymä, siis vaikkapa PallasPro Intro tai WebOrigo, kirjastojen kotisivut kuten
Kolarin kirjaston sivu, kirjastojen blogit kuten
Kirjava kirjasto, kirjastojen Facebook-sivut kuten
Sompion kirjastolla, erilaiset erikoistietokannat kuten Lapponica ja Lasmarkki, Wikit kuten
Salla-wiki ja tietysti lukuisat erikoissivustot kuten
Pohjoinen kirjasto.
Kenen tämä hanke on? Hanke ei ole Lapin kirjasto -kimpan hanke, vaan kaikkien Lapin kirjastojen, ml. Ranua, Posio ja Meri-Lapin kirjastot.
Mitä hankkeessa tarkalleen tehdään? Hankkeen isoja kokonaisuuksia ovat tekninen selvitys, sisältösuunnitelma sekä Lapin kirjastohenkilöstön täydennyskoulutus...siis nettikoulu! Syksyn aikana keskitytään sisältösuunnitteluun ja nettikoulun koordinointiin. Hankkeen aikana ei lanseerata uutta verkkosivustoa. Hanke on suunnittelu- ja koulutushanke.
Mikä on nettikoulun tarkoitus? Nettikoululla tähdätään siihen, että kirjastojen henkilökunnalla on valmiudet toimia uudenlaisessa verkkosivustossa ja yhteisöllisisissä verkkopalveluissa. On tärkeää, että kirjastoammattilaiset tietävät, mistä puhutaan kun puhutaan sosiaalisesta mediasta ja miten iso osa kirjastojen asiakkaista, siis tavallisista suomalaisista, käyttäytyy verkossa. On tärkeää, että kirjastolaiset toisivat sisältöasiantuntemustaan esille muuallakin kuin kirjaston omilla areenoilla, ihan yleisillä lukublogeilla tai vaikka
Kirjavinkit.fi-sivustolla tai saman palvelun
Facebook-sivulla.
Miten tämä koulutus liittyy juuri sinun kirjastoosi? Uusi lapinkirjasto.fi tuo mukanaan esimerkiksi keskitetyn teknisen ylläpidon, joka helpottaa kirjaston työntekijöitä ja vapauttaa varsinaiseen asiaan, eli kokoelmien esilletuomiseen. Koulutus antaa valmiudet toimia yhteisöllisessä mediassa, eli siellä, missä asiakkaat ovat. Tavoitteena on, että sisällöntuotanto (lukuvinkit jne) keskitetään 21 erillisen kunnankirjaston kotisivujen sijaan yhdelle yhteiselle. Yhdessä olemme enemmän!
Lisäisin vielä, että oma kehitystehtäväni nettikoulun aikana on miettiä, miten sisällöntuotanto saadaan organisoitua yhteiselle sivustolle. Nettikoululaiset siis ottavat siinä määrin, kuin heille on luontevaa, vastuuta yhteisestä sivustosta. Tästä siis löytyy yhteys nettikoulun ja nettipalvelujen suunnittelupuolen välille.
Entä nämä nettikoulun aikana syntyvät blogit ja muut? Nettikoulussa on kyse harjoittelusta. Ei kuitenkaan ole taloudellista perustaa 65 kirjavinkkiblogia projektityönä, vaan kannattaa miettiä, mikä on itselle omaan työtehtävään ja omaan kirjastoon nähden sopivaa. Kenelle se on blogi, kenelle se on vaikkapa kirjastohenkilöstölle suunnatut opetusvideot Ningissä. Suositan, että kirjastojen omien aineistovinkkausblogien sijaan käytettäisiin Kirjavaa kirjastoa, joka on vielä tällä hetkellä Rovaniemen kaupunginkirjaston blogi, mutta josta varmasti saadaan Lapin kirjastojen yhteinen jos niin halutaan. Osoite siis
http://kirjavakirjasto.wordpress.com/. Kannattaa myös miettiä, miten saataisiin virkistettyä jo olemassa olevia Facebook-sivuja, joita kirjastoilla on.
