Päivä on ollut hyvin mielenkiintoinen, varsinkin kun olin ekakertaa "luennolla". Materiaalia oli linkeissä tosi paljon ja kaikki lähes uutta asiaa. Linkkeihin olisi ollut mukava päästä tutustumaan hieman etukäteen.
Pohdimme täällä millaisia wikejä voisimme tuottaa kirjastona, mistä tietäisimme paljon ja jota tietoa ei muualta välttämättä löydy? Kittilässä on paljon taiteilijoita Reidar, Junttila, Palsa jne. "Kittilän kirjaston taidewiki" sisältäisi tiedot heistä.
Igoogle vaikutti aluksi aika sekavalta jutulta. Mutta sivujen luonti ja blogien lisäys oli helppoa kun ensin ymmärsi sen idean. Mutta meitä jäi askarruttamaan mihin igooglea on tarkoitus käyttää. Googlefanihan kyllä on mielissään että yhdellä kirjautumisella voi päästä sähköpostiin, lukemaan mieliblogeja ja nähdä uusimmat uutiset ja sään. Vaatii se kyllä aika paljon totuttelua. Selaimen suosikkipalkkeihinhan sitä on ruukannut ennen kaikki semmoiset osoitteet tallentaa ja käyttää niitä. Tai sitten olen ymmärtänyt väärin koko igooglen idean.
Creativecommon-lisenssit menivät kyllä aika ohi. Luin mitä ne tarkoittavat mutta ne ei oikein vielä auennut.
Youtube-videoiden käyttöä kirjaston sosiaalisessa mediassa herätti miellä paljon ideoita. Jos kirjastolla olisi mahdollisuus tallentaa satutuokiot, kirjavinkkaukset ja muut kirjaston tapahtumat, niin niitähän olisi mukava tarjota elävänäkuvana nähtäväksi nettiin. Tekijänoikeusasiat pitäisi vain selvittää tosi hyvin. Kaikilta henkilöiltä joita kuvissa näkyy pitäisi saada lupa. Ja miten se menikään elokuvanmääritelmä? Nämä kaikki vaikuttavat aika monimutkaiselta ja ei varmaan hoksi edes ajatella kaikkia "lupa-asioita" mitä siihen liittyy.
Tällaisilla mietteillä liikkeellä
Riitta Pantsar
ps.Jäikös joku kotitehtävä tekemättä?
torstai 27. lokakuuta 2011
WIKIT yms.
Terveisiä Sodankylästä
Suora lähetys uhkaa alkaa, emmekä ole päässeet kovinkaan pitkälle tämänpäiväisissä tehtävissä..
Luettavaa oli tosi paljon ja osa lienee vielä lukemattakin! iGoogle-sivun tekoa ehdimme kuitenkin kaikki harjoittelemaan, kahvilla käydessämme Googlekin oli tosin meidät heittänyt pihalle:)
Wikeistäkin meillä on aika vähän kokemusta, kirjastoWiki ja Wikipedia lienevät tutuimmat!
Tytöt tuossa laulavat "Missä oot WikiLee?"
Yritetään kuitenkin, nyt Bambuseriin...
t. Anne, Arja, Hannele, Heli, Marja, Tuija, Riitta ja Tiina
ps. Projektityönä ilm. yritetään keskittyä meidän Facebook-sivuihin
Suora lähetys uhkaa alkaa, emmekä ole päässeet kovinkaan pitkälle tämänpäiväisissä tehtävissä..
Luettavaa oli tosi paljon ja osa lienee vielä lukemattakin! iGoogle-sivun tekoa ehdimme kuitenkin kaikki harjoittelemaan, kahvilla käydessämme Googlekin oli tosin meidät heittänyt pihalle:)
Wikeistäkin meillä on aika vähän kokemusta, kirjastoWiki ja Wikipedia lienevät tutuimmat!
Tytöt tuossa laulavat "Missä oot WikiLee?"
Yritetään kuitenkin, nyt Bambuseriin...
t. Anne, Arja, Hannele, Heli, Marja, Tuija, Riitta ja Tiina
ps. Projektityönä ilm. yritetään keskittyä meidän Facebook-sivuihin
Mietteitä Kemijärveltä 27.10. koulutuspäivästä
Miten Wikejä voisi käyttää kirjastotyössä?
Voitaisiinko miettiä niiden ohjeden, joita Helena ja M-Leena ovat tehneet (tulevat tekemään), laittamista Wikin muotoon? Toisaalta myös sanotaan tämän Googlen Docsien olevan mainio keino.
Sallahan on tehnyt kotiseutuwikin. Meillä täällä Kemijärvellä kokoontuu kirjastossa kansalaisopiston Muistelu-piiri, jossa vanhoja asioita muistellaan. Esim. viimeksi muisteltiin rautatieasioita. Näistä olisi upea saada wiki - ainakin jäljellä olevista. Kotiseutuwiki olisi keino saada “katoavaa kansanperinnettä” talteen.
Mikä uhkana? On vaikeaa saada työyhteisöä innostumaan uusista, varsinkaan teknisistä asioista. Vaikka wikiin kirjoittaminen ei oikeasti ole tekninen vaan henkinen kysymys, niin kaiken uuden omaksuminen on joillekin vaikeaa. Jos wikiä alettaisiin tehdä, siitä päivittämisetä pitäisi huolehtia vastuullisesti.
Kemijärven kirjasto käyttää iGooglea
Creative Commons
Tarkoittaako tämä cc-linsenssi sitä, että kirjasto antaisi oikeuksia omiin julkaisuihinsa? Tuntuu vähän oudolta, vaikka esim. valokuvat otetaan itse nettisivuille, olen käsittänyt, että kaupunki työnantajana omistaa oikeudet?
Annettiin todella hyvä vinkki siitä, miten löytää kuvia, joihin tekijä on antanut tekijänoikeudet.
Voitaisiinko miettiä niiden ohjeden, joita Helena ja M-Leena ovat tehneet (tulevat tekemään), laittamista Wikin muotoon? Toisaalta myös sanotaan tämän Googlen Docsien olevan mainio keino.
Sallahan on tehnyt kotiseutuwikin. Meillä täällä Kemijärvellä kokoontuu kirjastossa kansalaisopiston Muistelu-piiri, jossa vanhoja asioita muistellaan. Esim. viimeksi muisteltiin rautatieasioita. Näistä olisi upea saada wiki - ainakin jäljellä olevista. Kotiseutuwiki olisi keino saada “katoavaa kansanperinnettä” talteen.
Mikä uhkana? On vaikeaa saada työyhteisöä innostumaan uusista, varsinkaan teknisistä asioista. Vaikka wikiin kirjoittaminen ei oikeasti ole tekninen vaan henkinen kysymys, niin kaiken uuden omaksuminen on joillekin vaikeaa. Jos wikiä alettaisiin tehdä, siitä päivittämisetä pitäisi huolehtia vastuullisesti.
Kemijärven kirjasto käyttää iGooglea
- selaimen aloitussivuna. Siinä on jotain gadgetejä, mutta esim. blogeja ei ole. Pitänee yrittää lisätä.
- Googlen dokumentteja työpaikkapalavereiden kirjoitus-, muokkaus- ja säilytyspaikkana.
- yhteisiä valokuvia
- kalenteria käytetään henkilökunnan suunnittelemien näyttelyjen aikojen varaamiseen
- voi varata etukäteen itselle sopivan ajan
- näkee vanhat varaukset, ei tule samoja näyttelyjä jatkuvasti
- tulee tehtyä näyttelyjä, kun näkee kalenterista vapaat ajat
- maps-sovellusta kirjastoauton reittien, pysäkkien ja aikataulujen näyttämiseen
Creative Commons
Tarkoittaako tämä cc-linsenssi sitä, että kirjasto antaisi oikeuksia omiin julkaisuihinsa? Tuntuu vähän oudolta, vaikka esim. valokuvat otetaan itse nettisivuille, olen käsittänyt, että kaupunki työnantajana omistaa oikeudet?
Annettiin todella hyvä vinkki siitä, miten löytää kuvia, joihin tekijä on antanut tekijänoikeudet.
YouTubeKirjastot.fi -sivuilta voidaan lisätä kaikkea kivaa, itse tekemien vaatisi sellaisen asiantuntemuksen, jota ainakaan meillä ei ole (videokamera, editointi ym.) Lisää omassa projekstissamme..Tekijänoikeuksista opin sen verran, että jos on mukana on upotuslinkki, sen voi liittää sivuille ja esittää
Oma projekti
Helena ja Marja-Leena tekivät iGoogle dokumenteissa pp-esityksen lehtien käsittelystä Kemijärven kaupunginkirjastossa. On tarkoitus tehdä samanlainen esittely ehkä myös kirjojen muovittamisesta ja muista töistä kirjastossa. Voitaisi käyttää uusien (?) työntekijöiden perehdyttämiseen. Meillä on palvelimella Ohjeet-kansio, jossa on kaikenlaisia yleisiä ohjeita. Ehkä nekin voisi siirtää googleen ja myös kaikki lomakkeet, en tiedä, pitää jutella työkavereiden kanssa.
Oma projekti
Helena ja Marja-Leena tekivät iGoogle dokumenteissa pp-esityksen lehtien käsittelystä Kemijärven kaupunginkirjastossa. On tarkoitus tehdä samanlainen esittely ehkä myös kirjojen muovittamisesta ja muista töistä kirjastossa. Voitaisi käyttää uusien (?) työntekijöiden perehdyttämiseen. Meillä on palvelimella Ohjeet-kansio, jossa on kaikenlaisia yleisiä ohjeita. Ehkä nekin voisi siirtää googleen ja myös kaikki lomakkeet, en tiedä, pitää jutella työkavereiden kanssa.
Tornion kirjaston alakerran ryhmän unelmien facebook-sivu
Facebook-sivu tavoittaa mahdollisimman monia eri-ikäisiä ihmisiä ja erityisesti koukuttaa niitä, jotka eivät käytä kirjastoa. Sisältö jaetaan yhteistyökumppaneiden sivuille, esimerkiksi nuorisotoimelle ja senioripisteelle. Seinän ulkonäkö tehdään houkuttelevaksi sopivilla kuvilla ja vetävillä kuvateksteillä, joita voi kommentoida ja joista saa linkit suoraan kirjaston eri osastoille.
Facebookin ylläpitäjiä on muutamia, joilla on hallussaan tieto ja taito (kyky käyttää sanaa). Tapahtumista ja näyttelyistä on ajankohtaiset ja yksityiskohtaiset tiedot.
Asiakkaille luodaan mahdollisuus julkaista omia juttuja, kirja-arvosteluja, lukulistoja ja antaa mahdollisuus palautteen antamiseen. Palautteisiin vastataan kohtuullisessa ajassa.
Unelma toteutuu, kun henkilökunta käy nettikoulun ja innostuu asiasta. Eellytyksenä on myös linkkien ja ohjelmien toimiminen sekä lentävä mielikuvitus.
Facebookin ylläpitäjiä on muutamia, joilla on hallussaan tieto ja taito (kyky käyttää sanaa). Tapahtumista ja näyttelyistä on ajankohtaiset ja yksityiskohtaiset tiedot.
Asiakkaille luodaan mahdollisuus julkaista omia juttuja, kirja-arvosteluja, lukulistoja ja antaa mahdollisuus palautteen antamiseen. Palautteisiin vastataan kohtuullisessa ajassa.
Unelma toteutuu, kun henkilökunta käy nettikoulun ja innostuu asiasta. Eellytyksenä on myös linkkien ja ohjelmien toimiminen sekä lentävä mielikuvitus.
keskiviikko 26. lokakuuta 2011
Mieleiseni Rovaniemen kirjaston Facebook
Mieleisessäni Facebookissa on paljon toimintaa: toimintaa henkilökunnalle, joka kirjoittaa aktiivisesti joka viikko kiinnostavista asioista. Kun meitä on ainakin 15 kirjoittavaa henkilöä,johan on luettavaa viikon 6 päivälle.
Facebookissa on toimintaa asiakkaille, jotka vastailevat innokkaasti kysymyksiin, joita odotetaan kuten alueradion Kolmen suoraa. Henkilökunta kilpailee siitä, kuka tekee kiinnostavimmat kysymykset.
Hyllyille ei asiakakiden ole pakko mennä enää ollenkaan, kun kirja-, elokuva.-, musavinkkejä sataa jokaiseen makuun, siitä vaan varailemaan ja noutamaan ne sitten sopivasta kirjastosta.
Kirjaston Facebookista tulee monen ihmisen must-tapaamispaikka, jossa voi olla mukavasti samoista asioista kiinnostuneiden kanssa, kun aina löytyy kaveri kirjaston tuhatpäisestä tykkääjäjoukosta. Ajankohtaisia asioita voi seurata paremmin kuin paikkakunnan lehdestä (ehkei urheilua sentään), kun valppaat tykkääjät antavat linkkejä mielenkiintoisille uutis- ja harraste- ja kulttuurisivuille.
Kirjaston tapahtumalistaa luetaan innokkaasti ja kun olaan tutustuttu facebookissa kirjastoon, tekee mieli käydä paikan päällä katsomassa, minkäslainen paikka se on ja mitä mukavaa sieltä löytyy. No ainakin sitä kivaa henkilökuntaa, jolla onkin nyt juuri aikaa ihmisille, siinä sivussa näkyvät laittavan tavaroita paikoilleen. Hehän ne sieltä kuitenkin hakee, omasta järjestyksestään.
Facebookissa on toimintaa asiakkaille, jotka vastailevat innokkaasti kysymyksiin, joita odotetaan kuten alueradion Kolmen suoraa. Henkilökunta kilpailee siitä, kuka tekee kiinnostavimmat kysymykset.
Hyllyille ei asiakakiden ole pakko mennä enää ollenkaan, kun kirja-, elokuva.-, musavinkkejä sataa jokaiseen makuun, siitä vaan varailemaan ja noutamaan ne sitten sopivasta kirjastosta.
Kirjaston Facebookista tulee monen ihmisen must-tapaamispaikka, jossa voi olla mukavasti samoista asioista kiinnostuneiden kanssa, kun aina löytyy kaveri kirjaston tuhatpäisestä tykkääjäjoukosta. Ajankohtaisia asioita voi seurata paremmin kuin paikkakunnan lehdestä (ehkei urheilua sentään), kun valppaat tykkääjät antavat linkkejä mielenkiintoisille uutis- ja harraste- ja kulttuurisivuille.
Kirjaston tapahtumalistaa luetaan innokkaasti ja kun olaan tutustuttu facebookissa kirjastoon, tekee mieli käydä paikan päällä katsomassa, minkäslainen paikka se on ja mitä mukavaa sieltä löytyy. No ainakin sitä kivaa henkilökuntaa, jolla onkin nyt juuri aikaa ihmisille, siinä sivussa näkyvät laittavan tavaroita paikoilleen. Hehän ne sieltä kuitenkin hakee, omasta järjestyksestään.
tiistai 25. lokakuuta 2011
Oulun koulu
Mikään koulu ollut, vaan koulutuspäivä, jossa kävin viikko sitten (keskiviikko19.10.) Perälän Marjon ja Rantasen Pasin kanssa. Oikein seminaari aiheesta "Muuttuvat tilat ja työnkuvat kirjastossa", liittyen hankkeeseen Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt (http://ttstyt.wordpress.com/), jota ilmeisesti on esitelty mm. Oulun kirjastopäivillä.
Esillä olivat Kouvolan Mediamaja, Kulttuuripolku ja Häme-Wiki Hämeenlinnasta sekä Tampereen verkkokirjastouudistus.
Lupasin kirjoittaa päivästä reissuraportin, joka tämä kirjoitelma siis on.
Avaussanojen jälkeen päivän aloitti Maija Sarasteen puheenvuoro Häme-Wikistä http://www.hamewiki.fi/wiki/Etusivu ja virtuaalisesta kultuuripolusta http://www.virtuaalipolku.fi/
Molempia hienoja aikaansaannoksia on esitelty muissakin yhteyksissä, mutta edelleen niitä ihaili. Mekin voisimme käyttää näitä formaatteja hyväksi - alusta on kuulemma helppo. Tulipa mieleen Tottojen artikkeleita, joiden tapahtumia voisi paikantaa kartalle; Aikakone Eenokin malliin rinnakkain vanhoja ja uusia kuvia ja maisemia Rovaniemestä, eli paikka ennen ja nyt. Uskoisin olevan suosittu sivu!
Virtuaalipolun ylläpitäjänä on siellä kirjaston lisäksi kaupungin viestintä, mutta yhteistyössä on muiden kaupungissa toimivien tahojen lisäksi myös tavalliset kaupunkilaiset.
Lisäksi Hämeenlinnassa oli uusimpina tuulina mm. digitarinat kirjaston historiasta, josta taas tuli mieleeni esim. se erittäin hieno 150-vuotisjuhliemme näyttely Lapponica-salissa, digikerrontana siis. Tai kylä- ja koulukirjastojen esittelyä digitarinoin verkossa, katsokaapa täältä http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/tietoa
"Uutuuksia" olivat myös vertausvinkkaus ja kielikahvilat. Vertausvinkkaus on kirjavinkkausta, jossa lapset kirjavinkkasivat skräppäämällä eli askartelemalla kuvia mielikirjoistaan. Kielikahvilassa saman pöydän ympärille kokoonnutaan keskustelemaan rennosti tietyllä kielellä "alkuperäispuhujan" johdolla. Pöytäryhmiä on useita, eli samana iltana voi käydä useammassakin pöydässä harjoittamassa kieltä käytännössä, tai vain tutustumassa toista kieltä puhuviin. Vast'ikään oli pieni lehtijuttu, että Lapin yliopisto järjestää vastaavanlaisia kielikahviloita malliin yksi kieli per ilta.
No sitten oli vuoro Mediamajan, jota esitteli projektipäällikkö Harri Pikka. Mediamajan kohderyhmänä ovat toisen asteen nuoret, mutta monenmoisissa toiminnoissa mukana on sekä nuorempia että väliin vanhempaakin ikäpolvea. Kirjastoammatillista henkilökuntaa ei ainakaan tällä hetkellä Mediamajassa ole, vaan neljä media-alan projektityöntekijää. Sen sijaan kirjasto käyttää mediamajan henkilökuntaa ja laitteita avuksi omissa tapahtumissaan. http://mediamajakouvola.blogspot.com/ Mediamajan toiminta sopisi ehkä paremminkin "nuorisotoimen alle", mutta kirjasto on kai ennakkoluulottomampi tms. Mutta toki yhteistyökumppaneina on nuorisotoimen lisäksi mm. oppilaitoksia sekä amk:n että toisen asteen puolelta.
Tässä vaiheessa ihmettelin, miksi koulutuksessa ei ole meidän nuorempaa ikäpolvea, kuten esim. oppisopimuskoululaisemme, joilla on paremmin intoa jalostaa erilaisia ideoita käytäntöön, vai miten sen sanoisin.
Ennen lounastaukoa esittäytyi vielä Tampereen seudun Piki-kirjastojen verkkokirjastoprojekti http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/projekti Olin kuulevinani tässä vaiheessa jotain muutosvastarinnasta henkilökunnan keskuudessa, mutta koko henkilökunta on kuitenkin saatu "lanseeratuksi" mukaan. Ainakin projekti vaikuttaa hyvin suunnitellulta! Sehän on kuulemma jo puoliksi tehty, vaikka mitään ei ole vielä aloitettu. (tämä huomautus ei liity tähän projektiin, on vain osuva lainaus muualta)
Tiedättekö te mikä ja mitä on Pecha kucha -esitys? Minäkin tiedän nyt, että se on tiivis esitys, joka sisältää 20 kuvaa ja jokainen kuva kestää tasan 20 sekuntia sisältäen puhetta ja/tai musiikkia. Esityksen aihe sen sijaan on täysin vapaa.
Hankkeessa oli mukana myös tutkimuksellinen osuus, toimijoina Oulun ja Tampereen yliopistot. Tutkimus osana kirjastojen kehittämistä -aiheesta oli kaksi esitystä: Uusien kirjastopalvelujen vaikuttavuuden arviointitutkimus Oulun yliopistolta ja Tutkimuksesta tukea kehittämistyöhön Tampereelta. Jälkimmäinen oli siis tutkimus itse hankkeesta, miten hanke onnistui, eikä hankkeen sisällöistä.
Toivottavasti tuo arviointitutkimus tulee kokonaisuudessaan jostakin vastaan, ellei Pasi saanut siitä ehyempää kerrottavaa kuin minun yksittäiset lauseet muistiinpanoissani?
Minusta se oli ihan ansiokas raportti, vaikka saikin aikaan päivän toiseksi kiivaimman/innokkaimman keskustelun.
Ennen loppuhuipennusta kuulimme pari henkilökohtaista tarinaa siitä, miten verkkotyö on muuttanut virkailijoiden työnkuvia. Senhän jokainen tutaa nyt ja enenevässä määrin itsekin. Tässä yhteydessä Jaana Pakarinen (Treen kirjaston verkkosuunnittelija) korosti viestinnän ja tiedottamisen tärkeydestä, erityisesti sisäisen tiedottamisen!
Se loppuhuipennus oli Marjon esitys ylihuomisen kirjastosta, jossa kirjastotyö siis tapahtuu muualla(kin) kuin seinien sisällä. Mutta älkää muuttako sanaa Kirjasto muuksi; se on liian hyvä brändi tuhottavaksi = terveiset Maija Sarasteelta!
Ja niiden päivän innokkaimpien puheenvuorojen jälkeen pääsimme lähtemään kotimatkalle, kun Marjo oli ensin saanut nimmarinsa jaettua. ;)
Esillä olivat Kouvolan Mediamaja, Kulttuuripolku ja Häme-Wiki Hämeenlinnasta sekä Tampereen verkkokirjastouudistus.
Lupasin kirjoittaa päivästä reissuraportin, joka tämä kirjoitelma siis on.
Avaussanojen jälkeen päivän aloitti Maija Sarasteen puheenvuoro Häme-Wikistä http://www.hamewiki.fi/wiki/Etusivu ja virtuaalisesta kultuuripolusta http://www.virtuaalipolku.fi/
Molempia hienoja aikaansaannoksia on esitelty muissakin yhteyksissä, mutta edelleen niitä ihaili. Mekin voisimme käyttää näitä formaatteja hyväksi - alusta on kuulemma helppo. Tulipa mieleen Tottojen artikkeleita, joiden tapahtumia voisi paikantaa kartalle; Aikakone Eenokin malliin rinnakkain vanhoja ja uusia kuvia ja maisemia Rovaniemestä, eli paikka ennen ja nyt. Uskoisin olevan suosittu sivu!
Virtuaalipolun ylläpitäjänä on siellä kirjaston lisäksi kaupungin viestintä, mutta yhteistyössä on muiden kaupungissa toimivien tahojen lisäksi myös tavalliset kaupunkilaiset.
Lisäksi Hämeenlinnassa oli uusimpina tuulina mm. digitarinat kirjaston historiasta, josta taas tuli mieleeni esim. se erittäin hieno 150-vuotisjuhliemme näyttely Lapponica-salissa, digikerrontana siis. Tai kylä- ja koulukirjastojen esittelyä digitarinoin verkossa, katsokaapa täältä http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/tietoa
"Uutuuksia" olivat myös vertausvinkkaus ja kielikahvilat. Vertausvinkkaus on kirjavinkkausta, jossa lapset kirjavinkkasivat skräppäämällä eli askartelemalla kuvia mielikirjoistaan. Kielikahvilassa saman pöydän ympärille kokoonnutaan keskustelemaan rennosti tietyllä kielellä "alkuperäispuhujan" johdolla. Pöytäryhmiä on useita, eli samana iltana voi käydä useammassakin pöydässä harjoittamassa kieltä käytännössä, tai vain tutustumassa toista kieltä puhuviin. Vast'ikään oli pieni lehtijuttu, että Lapin yliopisto järjestää vastaavanlaisia kielikahviloita malliin yksi kieli per ilta.
No sitten oli vuoro Mediamajan, jota esitteli projektipäällikkö Harri Pikka. Mediamajan kohderyhmänä ovat toisen asteen nuoret, mutta monenmoisissa toiminnoissa mukana on sekä nuorempia että väliin vanhempaakin ikäpolvea. Kirjastoammatillista henkilökuntaa ei ainakaan tällä hetkellä Mediamajassa ole, vaan neljä media-alan projektityöntekijää. Sen sijaan kirjasto käyttää mediamajan henkilökuntaa ja laitteita avuksi omissa tapahtumissaan. http://mediamajakouvola.blogspot.com/ Mediamajan toiminta sopisi ehkä paremminkin "nuorisotoimen alle", mutta kirjasto on kai ennakkoluulottomampi tms. Mutta toki yhteistyökumppaneina on nuorisotoimen lisäksi mm. oppilaitoksia sekä amk:n että toisen asteen puolelta.
Tässä vaiheessa ihmettelin, miksi koulutuksessa ei ole meidän nuorempaa ikäpolvea, kuten esim. oppisopimuskoululaisemme, joilla on paremmin intoa jalostaa erilaisia ideoita käytäntöön, vai miten sen sanoisin.
Ennen lounastaukoa esittäytyi vielä Tampereen seudun Piki-kirjastojen verkkokirjastoprojekti http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/projekti Olin kuulevinani tässä vaiheessa jotain muutosvastarinnasta henkilökunnan keskuudessa, mutta koko henkilökunta on kuitenkin saatu "lanseeratuksi" mukaan. Ainakin projekti vaikuttaa hyvin suunnitellulta! Sehän on kuulemma jo puoliksi tehty, vaikka mitään ei ole vielä aloitettu. (tämä huomautus ei liity tähän projektiin, on vain osuva lainaus muualta)
Tiedättekö te mikä ja mitä on Pecha kucha -esitys? Minäkin tiedän nyt, että se on tiivis esitys, joka sisältää 20 kuvaa ja jokainen kuva kestää tasan 20 sekuntia sisältäen puhetta ja/tai musiikkia. Esityksen aihe sen sijaan on täysin vapaa.
Hankkeessa oli mukana myös tutkimuksellinen osuus, toimijoina Oulun ja Tampereen yliopistot. Tutkimus osana kirjastojen kehittämistä -aiheesta oli kaksi esitystä: Uusien kirjastopalvelujen vaikuttavuuden arviointitutkimus Oulun yliopistolta ja Tutkimuksesta tukea kehittämistyöhön Tampereelta. Jälkimmäinen oli siis tutkimus itse hankkeesta, miten hanke onnistui, eikä hankkeen sisällöistä.
Toivottavasti tuo arviointitutkimus tulee kokonaisuudessaan jostakin vastaan, ellei Pasi saanut siitä ehyempää kerrottavaa kuin minun yksittäiset lauseet muistiinpanoissani?
Minusta se oli ihan ansiokas raportti, vaikka saikin aikaan päivän toiseksi kiivaimman/innokkaimman keskustelun.
Ennen loppuhuipennusta kuulimme pari henkilökohtaista tarinaa siitä, miten verkkotyö on muuttanut virkailijoiden työnkuvia. Senhän jokainen tutaa nyt ja enenevässä määrin itsekin. Tässä yhteydessä Jaana Pakarinen (Treen kirjaston verkkosuunnittelija) korosti viestinnän ja tiedottamisen tärkeydestä, erityisesti sisäisen tiedottamisen!
Se loppuhuipennus oli Marjon esitys ylihuomisen kirjastosta, jossa kirjastotyö siis tapahtuu muualla(kin) kuin seinien sisällä. Mutta älkää muuttako sanaa Kirjasto muuksi; se on liian hyvä brändi tuhottavaksi = terveiset Maija Sarasteelta!
Ja niiden päivän innokkaimpien puheenvuorojen jälkeen pääsimme lähtemään kotimatkalle, kun Marjo oli ensin saanut nimmarinsa jaettua. ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)