Oulun koulu

Mikään koulu ollut, vaan koulutuspäivä, jossa kävin viikko sitten (keskiviikko19.10.)  Perälän Marjon ja Rantasen Pasin kanssa. Oikein seminaari aiheesta "Muuttuvat tilat ja työnkuvat kirjastossa", liittyen hankkeeseen Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt (http://ttstyt.wordpress.com/), jota ilmeisesti on esitelty mm. Oulun kirjastopäivillä.  
Esillä olivat Kouvolan Mediamaja, Kulttuuripolku ja Häme-Wiki Hämeenlinnasta sekä Tampereen verkkokirjastouudistus.
Lupasin kirjoittaa päivästä reissuraportin, joka tämä kirjoitelma siis on.

Avaussanojen jälkeen päivän aloitti Maija Sarasteen puheenvuoro Häme-Wikistä http://www.hamewiki.fi/wiki/Etusivu ja virtuaalisesta kultuuripolusta http://www.virtuaalipolku.fi/ 
Molempia hienoja aikaansaannoksia on esitelty muissakin yhteyksissä, mutta edelleen niitä ihaili. Mekin voisimme käyttää näitä formaatteja hyväksi - alusta on kuulemma helppo. Tulipa mieleen Tottojen artikkeleita, joiden tapahtumia voisi paikantaa kartalle; Aikakone Eenokin malliin rinnakkain vanhoja ja uusia kuvia ja maisemia Rovaniemestä, eli paikka ennen ja nyt. Uskoisin olevan suosittu sivu!
Virtuaalipolun ylläpitäjänä on siellä kirjaston lisäksi kaupungin viestintä, mutta yhteistyössä on muiden kaupungissa toimivien tahojen lisäksi myös tavalliset kaupunkilaiset.
Lisäksi Hämeenlinnassa oli uusimpina tuulina mm. digitarinat kirjaston historiasta, josta taas tuli mieleeni esim. se erittäin hieno 150-vuotisjuhliemme näyttely Lapponica-salissa, digikerrontana siis. Tai kylä- ja koulukirjastojen esittelyä digitarinoin verkossa, katsokaapa täältä  http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/tietoa 

"Uutuuksia" olivat myös vertausvinkkaus ja kielikahvilat. Vertausvinkkaus on kirjavinkkausta, jossa lapset kirjavinkkasivat skräppäämällä eli askartelemalla kuvia mielikirjoistaan. Kielikahvilassa saman pöydän ympärille kokoonnutaan keskustelemaan rennosti tietyllä kielellä "alkuperäispuhujan" johdolla. Pöytäryhmiä on useita, eli samana iltana voi käydä useammassakin pöydässä harjoittamassa kieltä käytännössä, tai vain tutustumassa toista kieltä puhuviin. Vast'ikään oli pieni lehtijuttu, että Lapin yliopisto järjestää vastaavanlaisia kielikahviloita malliin yksi kieli per ilta.

No sitten oli vuoro Mediamajan, jota esitteli projektipäällikkö Harri Pikka. Mediamajan kohderyhmänä ovat toisen asteen nuoret, mutta monenmoisissa toiminnoissa mukana on sekä nuorempia että väliin vanhempaakin ikäpolvea. Kirjastoammatillista henkilökuntaa ei ainakaan tällä hetkellä Mediamajassa ole, vaan neljä media-alan projektityöntekijää. Sen sijaan kirjasto käyttää mediamajan henkilökuntaa ja laitteita avuksi omissa tapahtumissaan. http://mediamajakouvola.blogspot.com/ Mediamajan toiminta sopisi ehkä paremminkin "nuorisotoimen alle", mutta kirjasto on kai ennakkoluulottomampi tms. Mutta toki yhteistyökumppaneina on nuorisotoimen lisäksi mm. oppilaitoksia sekä amk:n että toisen asteen puolelta.
Tässä vaiheessa ihmettelin, miksi koulutuksessa ei ole meidän nuorempaa ikäpolvea, kuten esim. oppisopimuskoululaisemme, joilla on paremmin intoa jalostaa erilaisia ideoita käytäntöön, vai miten sen sanoisin.

Ennen lounastaukoa esittäytyi vielä Tampereen seudun Piki-kirjastojen verkkokirjastoprojekti http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/projekti Olin kuulevinani tässä vaiheessa jotain muutosvastarinnasta henkilökunnan keskuudessa, mutta koko henkilökunta on kuitenkin saatu "lanseeratuksi" mukaan. Ainakin projekti vaikuttaa hyvin suunnitellulta! Sehän on kuulemma jo puoliksi tehty, vaikka mitään ei ole vielä aloitettu. (tämä huomautus ei liity tähän projektiin, on vain osuva lainaus muualta)

Tiedättekö te mikä ja mitä on Pecha kucha -esitys? Minäkin tiedän nyt, että se on tiivis esitys, joka sisältää 20 kuvaa ja jokainen kuva kestää tasan 20 sekuntia sisältäen puhetta ja/tai musiikkia. Esityksen aihe sen sijaan on täysin vapaa.

Hankkeessa oli mukana myös tutkimuksellinen osuus, toimijoina Oulun ja Tampereen  yliopistot. Tutkimus osana kirjastojen kehittämistä -aiheesta oli kaksi esitystä: Uusien kirjastopalvelujen vaikuttavuuden arviointitutkimus Oulun yliopistolta ja Tutkimuksesta tukea kehittämistyöhön Tampereelta. Jälkimmäinen oli siis tutkimus itse hankkeesta, miten hanke onnistui, eikä hankkeen sisällöistä.  
Toivottavasti tuo arviointitutkimus tulee kokonaisuudessaan jostakin vastaan, ellei Pasi saanut siitä ehyempää kerrottavaa kuin minun yksittäiset lauseet muistiinpanoissani?
Minusta se oli ihan ansiokas raportti, vaikka saikin aikaan päivän toiseksi kiivaimman/innokkaimman keskustelun. 

Ennen loppuhuipennusta kuulimme pari henkilökohtaista tarinaa siitä, miten verkkotyö on  muuttanut virkailijoiden työnkuvia. Senhän jokainen tutaa nyt ja enenevässä määrin itsekin. Tässä yhteydessä Jaana Pakarinen (Treen kirjaston verkkosuunnittelija) korosti viestinnän ja tiedottamisen tärkeydestä, erityisesti sisäisen tiedottamisen!

Se loppuhuipennus oli Marjon esitys ylihuomisen kirjastosta, jossa kirjastotyö siis tapahtuu muualla(kin) kuin seinien sisällä. Mutta älkää muuttako sanaa Kirjasto muuksi; se on liian hyvä brändi tuhottavaksi = terveiset Maija Sarasteelta!
Ja niiden päivän innokkaimpien puheenvuorojen jälkeen pääsimme lähtemään kotimatkalle, kun Marjo oli ensin saanut nimmarinsa jaettua. ;)